Onko Suomenkin sairaanhoidossa ”Killing Season”: Vai vain Mätäkuun juttu?

”Killing Season” on käytössä Briteissä. Killing sanan voi tässä yhteydessä kääntää vaikka uuvuttava tai tappava. Siellä on tutkimuksissa todettu jaksoja jolloinka potilaiden kuolevuus lisääntyy. Asiasta on tehty pari tuoretta tutkimusta.

Vuosilta 2009-2010 selvitettiin kuolemat jotka ovat tapahtuneet 30 päivää sairaalaan sisäänotosta. Kuolleisuuden todettiin olevan 10% suurempi viikonloppuna, kuin viikolla.

Toisessa tuoreessa tutkimuksessa tutkittiin sydänpotilaita. Todettiin liian suuri vaihtelu diagnostiikassa ja potilaan kunnon huonontumisen havaitsemisessa. Potilaiden arviointi sisään tullessa oli puutteellinen 47%:lla. Potilaan kunnon huononemisen varoittavia merkkejä ei havaittu kolmasosassa eikä 55% puhuttu kokeneen lääkärin kanssa. Sydänpysähdyksen jälkeen 48 tunnin kohdalla oli vielä puutteita kokeneen lääkärin osallistumisessa hoitoon.

Koska syynä ongelmiin oli kokemattoman lääkärin jääminen ilman ohjausta on annettu määräys jonka mukaan aloittava lääkäri seuraa kokenutta lääkäri 4 päivän ajan.

Suomessa vastaavia selvityksiä en ole nähnyt. Muutamat Valviran kannanotot kuitenkin viittaavat siihen että samoja ongelmia on Suomessakin. Alla pari esimerkkiä Valviran päätöksistä:

23.3.2010 Valvira kiinnitti perusterveydenhuollon päivystyksestä vastanneen ylilääkärin huomiota siihen, että hänen on riittävän varhaisessa vaiheessa ja riittävän huolellisesti arvioitava toimintayksikköönsä osoitettujen ulkopuolisten työntekijöiden ammattitaito ja soveltuvuus niihin tehtäviin, joita heidän edellytetään hänen johtamassaan yksikössä hoitavan. Valvira korostaa, että myös ns. vuokralääkärityövoimaa käyttäessään palvelujen järjestämisestä vastuussa olevan terveydenhuollon toimintayksikön johdon on varmistuttava siitä, että ulkopuolisen työntekijän ammatilliset taidot riittävät hänelle osoitettuihin tehtäviin.
3.4.2012  Valviran näkemyksen mukaan radiologian erikoislääkärien niukkuus, päivystystoiminnan painottuminen merkittäviltä osin erikoistumassa olevien lääkärien vastuulle sekä päivystysaikainen suuri työmäärä saattavat vaarantaa päivystysaikaisen potilasturvallisuuden. Kyseessä oli yksi yliopistosairaala, sairaala joka edustaa huippua Suomessa.


Pahinta on jos huippuvarustellussa yliopistosairaalassa ei riitä erikoislääkäreitä kokemattomien turvaksi. Erikoistuvat lääkärit hoitavat päivystys ajan täysin yksin, eikä työtä tarkisteta saati että saisi koulutusta. Kulttuuri opitaan yliopistossa ja tilanne on helposti vielä huonompi pienemmissä paikoissa.
Uuvuttava jakso erikoislääkäreille on perinteisesti on loma-aika. Valviran päätökset viittaa siihen että Suomessakin on myös mätää tässä mätäkuun jutussa. Näin näyttäisi olevan jopa parhaiten resursoidulla tasolla, yliopistosairaaloissa.
Eikö tilanne pitäisi pikaisesti kartoittaa joka puolella?
Eikö pitäisi varmistaa, että riittävät erikoislääkärimäärät turvaavat tasaisen laadun päivystävissä paikoissa.
Nämä asiat tulevat nousemaan esille kun valinnanvapaus lisääntyy potilailla. Tätäkin kriteeriä potilaat voivat käyttää hoitopaikkaansa valitessa.
Kuolleisuus erojen selvittäminen päivystyksen ja päivätyön välillä pitäisi olla helppo. Itse en tämmöistä tilastoa onnistunut löytämään. Terveydenhuollon yksiköissä pitäisi mielestäni hoidon laadun tasalaatuisuuden seuraaminen olla osa normaalia toiminnan seurantaa.

Juhannukselta on alkanut loma-aika ja mätäkuu on käsillä. Silloin saattavat erikoislääkärit joutua kovaan päivystysrasitukseen joka on hyvin uuvuttavaa. Päivystys pitää olla koko ajan toiminnassa ja päivän työtkin pitää tehdä. Olen joskus nähnyt paikkoja joissa on vain kaksi erikoislääkäriä. Toisen ollessa lomalla voi toinen joutua tekemään työpäivät ja päivystämään jopa viikkoja. Paine saada nuori kokematon kesäsijainen tekemään osan päivystyksistä on suuri.



Voidaanko näin jatkaa?Eikö tilanne pitäisi pikaisesti kartoittaa joka puolella?Eikö pitäisi varmistaa, että riittävät erikoislääkärimäärät turvaavat tasaisen laadun päivystävissä paikoissa.Onko hyväksyttävää että hoidon taso (elävänä selviämisen mahdollisuudet) , ovat eri virka ja päivystysaikana?Nämä asiat tulevat nousemaan esille kun valinnanvapaus lisääntyy potilailla. Tätäkin kriteeriä potilaat voivat käyttää hoitopaikkaansa valitessa.Kuolleisuus erojen selvittäminen päivystyksen ja päivätyön välillä pitäisi olla helppo. Itse en tämmöistä tilastoa onnistunut löytämään. Terveydenhuollon yksiköissä pitäisi mielestäni hoidon laadun tasalaatuisuuden seuraaminen olla osa normaalia toiminnan seurantaa.

Näkökulmia Nokiasta

Ehkäpä lisään  vähän uutta näkökulmaa asiaan omien huomioiden kautta.

Minusta siemenet ongelmiin kylvettiin -90-luvun lopulla. Siihen asti operaattorit olivat innolla kehittämässä Nokian kanssa palveluita. Nokian puhelimet testattiin innokkailla Suomalaisilla ennen kuin pantiin ulos myyntiin.

Jostain syystä innokas yhteistyö hiipui operaattorien kanssa. Suomalaiset eivät ostaneet uusia kännyköitä.

Muutin 2003 Lontooseen töihin muutamaksi vuodeksi. Ja kappas siellä oli ihmisillä uusimmat Nokian mallit innokkaassa käytössä. Suomessa vain pitäydyttiin peruskapuloissa. 

Sen sijaan että Suomessa olisi innolla oltu ostamassa ja kokeilemassa uusia malleja joka paikassa toitotettiin Nokian ylivoimaisuutta. Vielä puolisen vuotta sitten minä olin suuri syntinen kun uskalsin kriittisesti arvioida Nokian toimintaa.


Entä tabletti. Windows julkaisi juuri omansa. Mitä Suomi tarjoaa tabletin kehittäjälle. Nettiä selataan innolla ja kännykkäyhteydet ovat ajan tasalla. Wifi puoli on pahasti jälkeen jäänyt. Tärkeitä käyttöalueita ovat kirjat ja lehdet. E-kirja tilanne on onneton. Kustantajat jarruttavat kehitystä sen kun ehtivät. Lehti  puolella on yksi hyvin toimiva sanomalehti, johonka satsataan ja kehitetään (Helsingin Sanomat). Jotain muita yritelmiä on, itsellä yksi on tilauksessa. Aikakausilehdissä vasta yksi yrittää aloitella. Tilanne englanninkielisessä maailmassa on ihan toinen. Amazonilla ovat E-kirjat todella suuri ja muutkin kirjanmyyjät ovat suuria e-kirjan myyjiä. Päivälehtiä löytyy. Aikakausilehtien valikoima on todella suuri. Itse olenkin siirtynyt käytännössä kokonaan näihin ulkomaisiin. 
Nokialla ei ole tullut mitään ulos, eikä USA:sta katsoen Suomi tarjoa mitään kiinnostavaa, koska on vuosia jäljessä palvelujen osalta.

Miksi tämä näin on mennyt?

Väistämättä tulee mieleen, että Nokia oli liian suuri Suomeen. Täältä ei löytynyt enää potentiaalia kehittää maailman johtavia kännyköitä. Väestöä liian vähän. 
Eurooppa on onnettoman hajanainen kaikkine itsepäisine kansallisvaltioineen omilla määräyksillä ja runsaalla valikoimalla kummallisia kieliä. USA on varsin homogeeninen vaikka väestöltään pienempi. Näin ei ole yllätys, että kaikki suuret käyttöjärjestelmät ja lähes kaikki palvelut ovat sieltä.

Samalla alkoi kehittyvien maiden nopea kehittyminen. Ensin innolla vietiin tuotantoa halpoihin maihin. Elintason noustessa myös markkinat kasvoivat ja nyt suurin kännykkäfirma on Aasiassa, joten osaaminenkin on sitten siirtynyt sinne.

Suomessa tyypillisesti saa olla vain yhtä mieltä asioista. Analyyttinen keskustelu on täysin kielletty. Poikkeaa esimerkiksi Briteistä. 
Tämä tukee ns. norsunluutorni ilmiön syntyä. Johto menettää otteen tavalliseen kansaan tai asiakkaisiin, kun ympärille kertyy vain enemmän ja enemmän kehuvia ihmisiä. Ilmiö on tuttu johtamiseen perehtyneille. Diktaattorit usein sortuvat tähän.

Mitä tästä voi oppia.

Jos halutaan korkea elintaso pitää myös tuottaa semmoista josta maksetaan paljon ja se pitää tehdä tehokkaasti. 

Kannattaa mieluummin olla pienempiä sektoreita jossa ollaan maailman huipulla. Helpompi hallita pienessä maassa ja riskit ovat pienemmät. Saksasta voi ottaa siinä mallia. Siellä on paljon kooltaan pienempiä firmoja jotka ovat maailman huippua.

Suomessa pitää opetella keskustelemaan. Pitää voida esittää avoimesti erilaisia näkemyksiä ja miettiä mikä niissä on hyvää ja huonoa. Sillä tavalla ei vain ajeta yhteen suuntaan vaan pystytään luovimaan muuttuvassa ympäristössä. Maailman on tällä hetkellä erittäin nopeassa muutoksessa ja siinä vain pitää olla aktiivisesti johtavassa asemassa eikä ajopuuna.