Onko Suomenkin sairaanhoidossa ”Killing Season”: Vai vain Mätäkuun juttu?

”Killing Season” on käytössä Briteissä. Killing sanan voi tässä yhteydessä kääntää vaikka uuvuttava tai tappava. Siellä on tutkimuksissa todettu jaksoja jolloinka potilaiden kuolevuus lisääntyy. Asiasta on tehty pari tuoretta tutkimusta.

Vuosilta 2009-2010 selvitettiin kuolemat jotka ovat tapahtuneet 30 päivää sairaalaan sisäänotosta. Kuolleisuuden todettiin olevan 10% suurempi viikonloppuna, kuin viikolla.

Toisessa tuoreessa tutkimuksessa tutkittiin sydänpotilaita. Todettiin liian suuri vaihtelu diagnostiikassa ja potilaan kunnon huonontumisen havaitsemisessa. Potilaiden arviointi sisään tullessa oli puutteellinen 47%:lla. Potilaan kunnon huononemisen varoittavia merkkejä ei havaittu kolmasosassa eikä 55% puhuttu kokeneen lääkärin kanssa. Sydänpysähdyksen jälkeen 48 tunnin kohdalla oli vielä puutteita kokeneen lääkärin osallistumisessa hoitoon.

Koska syynä ongelmiin oli kokemattoman lääkärin jääminen ilman ohjausta on annettu määräys jonka mukaan aloittava lääkäri seuraa kokenutta lääkäri 4 päivän ajan.

Suomessa vastaavia selvityksiä en ole nähnyt. Muutamat Valviran kannanotot kuitenkin viittaavat siihen että samoja ongelmia on Suomessakin. Alla pari esimerkkiä Valviran päätöksistä:

23.3.2010 Valvira kiinnitti perusterveydenhuollon päivystyksestä vastanneen ylilääkärin huomiota siihen, että hänen on riittävän varhaisessa vaiheessa ja riittävän huolellisesti arvioitava toimintayksikköönsä osoitettujen ulkopuolisten työntekijöiden ammattitaito ja soveltuvuus niihin tehtäviin, joita heidän edellytetään hänen johtamassaan yksikössä hoitavan. Valvira korostaa, että myös ns. vuokralääkärityövoimaa käyttäessään palvelujen järjestämisestä vastuussa olevan terveydenhuollon toimintayksikön johdon on varmistuttava siitä, että ulkopuolisen työntekijän ammatilliset taidot riittävät hänelle osoitettuihin tehtäviin.
3.4.2012  Valviran näkemyksen mukaan radiologian erikoislääkärien niukkuus, päivystystoiminnan painottuminen merkittäviltä osin erikoistumassa olevien lääkärien vastuulle sekä päivystysaikainen suuri työmäärä saattavat vaarantaa päivystysaikaisen potilasturvallisuuden. Kyseessä oli yksi yliopistosairaala, sairaala joka edustaa huippua Suomessa.


Pahinta on jos huippuvarustellussa yliopistosairaalassa ei riitä erikoislääkäreitä kokemattomien turvaksi. Erikoistuvat lääkärit hoitavat päivystys ajan täysin yksin, eikä työtä tarkisteta saati että saisi koulutusta. Kulttuuri opitaan yliopistossa ja tilanne on helposti vielä huonompi pienemmissä paikoissa.
Uuvuttava jakso erikoislääkäreille on perinteisesti on loma-aika. Valviran päätökset viittaa siihen että Suomessakin on myös mätää tässä mätäkuun jutussa. Näin näyttäisi olevan jopa parhaiten resursoidulla tasolla, yliopistosairaaloissa.
Eikö tilanne pitäisi pikaisesti kartoittaa joka puolella?
Eikö pitäisi varmistaa, että riittävät erikoislääkärimäärät turvaavat tasaisen laadun päivystävissä paikoissa.
Nämä asiat tulevat nousemaan esille kun valinnanvapaus lisääntyy potilailla. Tätäkin kriteeriä potilaat voivat käyttää hoitopaikkaansa valitessa.
Kuolleisuus erojen selvittäminen päivystyksen ja päivätyön välillä pitäisi olla helppo. Itse en tämmöistä tilastoa onnistunut löytämään. Terveydenhuollon yksiköissä pitäisi mielestäni hoidon laadun tasalaatuisuuden seuraaminen olla osa normaalia toiminnan seurantaa.

Juhannukselta on alkanut loma-aika ja mätäkuu on käsillä. Silloin saattavat erikoislääkärit joutua kovaan päivystysrasitukseen joka on hyvin uuvuttavaa. Päivystys pitää olla koko ajan toiminnassa ja päivän työtkin pitää tehdä. Olen joskus nähnyt paikkoja joissa on vain kaksi erikoislääkäriä. Toisen ollessa lomalla voi toinen joutua tekemään työpäivät ja päivystämään jopa viikkoja. Paine saada nuori kokematon kesäsijainen tekemään osan päivystyksistä on suuri.



Voidaanko näin jatkaa?Eikö tilanne pitäisi pikaisesti kartoittaa joka puolella?Eikö pitäisi varmistaa, että riittävät erikoislääkärimäärät turvaavat tasaisen laadun päivystävissä paikoissa.Onko hyväksyttävää että hoidon taso (elävänä selviämisen mahdollisuudet) , ovat eri virka ja päivystysaikana?Nämä asiat tulevat nousemaan esille kun valinnanvapaus lisääntyy potilailla. Tätäkin kriteeriä potilaat voivat käyttää hoitopaikkaansa valitessa.Kuolleisuus erojen selvittäminen päivystyksen ja päivätyön välillä pitäisi olla helppo. Itse en tämmöistä tilastoa onnistunut löytämään. Terveydenhuollon yksiköissä pitäisi mielestäni hoidon laadun tasalaatuisuuden seuraaminen olla osa normaalia toiminnan seurantaa.